Valinta Abruzzon sananlaskuista, sanonnoista ja sanamuotoista, joita Abruzzossa käytetään eniten, mukaan lukien käännös italiaksi todistukseksi kansansa viisaudesta.
Abruzzese sanat
- Liian paljon cumbedénzeä menettää criànzen. (Liiallinen luottamus tekee luomuksesta häviävän)
- Jos vù muuttuu, cunténte arechiudete déntre a nu cumménte. (Jos haluat elää onnellisina, sulje itsesi luostarin sisälle)
- Chije odottaa, n'hêre ije ne pare sette. (Niille, jotka odottavat, tunti tuntuu heille seitsemältä)
- La supérbije ijò tamma ja arevènne a 'ppéte. (Ylpeys meni hevosen taakse ja palasi jalka)
- Hèsene lèteche ja varèle, jos se rikkoutuu. (Aasit taistelevat ja tynnyrit hajotavat)
- Jos kaikki cillecêsse lu canecille, 'nze magnêsse' cchiù lu paneeli. (Jos kaikki linnut tietäisivät vehnän, he eivät enää syöisi leipää)
- A la Signêre che magnêije li pullastrelle ije tuli keitetyt päärynät. (Kanoja syönyt nainen tuntui keitetyiltä päärynöiltä)
- Rrobbe de lu -riffe ja rraffe menee nga lu-zziffe ja 'zzaffe. (Intrallazzon hedelmät katoavat jätteiden mukana)
- L'hommene veziêse de tabbacche, mene l'imberneen ja jos tuo pèppe. (Tupakan kurja mies menee helvettiin ja tuo piipun)
- San Magne on luonut prème de Crèste. (Pyhä Magno syntyi ennen Kristusta)
Suositellut lukemat- Heprealaiset sananlaskut: sanonnat ja sanat
- Eskimo-sananlaskut: sanonnat ja sanat
- Romanian sananlaskut: sanonnat ja sanat
- Sananlaskut onnellisuudesta: suositut sanonnat
- Kalabrialaiset sananlaskut: sanonnat ja sanat
- Vuonna paijàra vicchie 'nge manghe maije li sêrge. (Vanhassa heinäsuovassa rotat eivät koskaan epäonnistu)
- Rrobbe de l'avarene, jos lu sciampagnêne hyödyntää sitä. (Ärsyttävät jutut tuhlaavat tuhlaajalle)
- L’hosse vicchije acchênge la pignate. (Vanha luu maustetaan potin)
- Ne, jotka vèta vète, ne, jotka Sinda Sinde, jos haluat tehdä bbéne eikä arecundà maije ninde. (Mitä näet näkemäsi, mitä kuulet tuntevasi, jos haluat tehdä hyvin, älä koskaan kerro mitään)
- Sante vicchijessä 'nze appicce' cchié cannèle. (Santo Vecchiossa ei enää sytydy kynttilää)
- La rota hênte 'nnè strèlle. (Voideltu pyörä ei rypistä)
- Lucchije de lu patrêne 'ngrasse lu cavalle. (Mestarin silmä lihottaa hevosta)
- Ne, jotka nen và pè trame, và pè stêse. (Mikä ei mene juoni, menee makaa)
- Levitä ja anna saipenin. (Pääset töihin ja saat tuloksen)
- Raije de la matène aremèttele pè la sêre ja raije de la sère arepénnele pè la matène. (Aamun viha asetti sen takaisin iltaa varten ja illan viha palautti sen aamuun)
- Asia Cucce rétte và simbre 'n gere pè la. (Rikkoutuneet sirpaleet kulkevat aina talon ympäri)
- Quande tì mandè, ca quande nen tì se mandé da hêsse. (Kun pidät, koska kun et pidä sitä itsestään)
- Bardisce, hummene ja murte sisältää turbrosymboleja. (Lapset, miehet ja kuolleet ovat aina väärässä)
- Ijérva cattève nen enemmän maije. (Huono ruoho ei koskaan kuole.
- Li guaije de la pignate osaa keittää. (Potin vaivat tuntevat heidät kaulasta)
- Quande 'nge on kissa, sérge abballe. (Kun kissaa ei ole, hiiret tanssivat)
- Kuka kurittaa sinua ja kuka tietää mitä tietää. (Mitä alempana menet, sitä enemmän paljastasi paljastuu)
- Hanghe piti kappaleen. (Leuka tukee jalkaa)
- Parinde on heille ”ndé he kengät”, cchiù on strètte ja “cchiù on dulè. (Sukulaiset ovat kuin kenkiä, mitä tiukempia he ovat, sitä enemmän ne loukkaantuneita)
- Quande lu diavele te accarêzze, vò l'alme. (Kun paholainen himoitsee sinua, hän haluaa sielun)
- Chije aspétte, 'Ddèije l'assétte. (Kuka odottaa, Jumala leikkaa sen)
- La gallène féte l'ove e lu galleria. (Kana munii muna ja kukko itkee)
- Lu 'cchiù pulète té la regne ". (Puhdistimella on mange)
- Quande la hatte 'ei saapua lukemaan, tee sitä. (Kun kissa ei saa sianlihaa, sanotaan, että se on räätälöity)
- Chije càreche ja scàreche nen menettää maije témpe. (Lataavat ja lataavat eivät koskaan tuhlaa aikaa)
- La cire se fréghe e la prucessiêne nen cammène. (Vaha kulutetaan ja kulkue ei kulje)
Abruzzese-sanonnat
- Lu keitti lu vullèten yli.(Keitetyt keitetyt)
- Quande de core nen me vé, n'accedénte a chije fa fa fa. (Kun se ei tule sydämeeni, hitto, joka saa minut tekemään sen)
- Chije gere de notte menee kuolemaan. (Yöllä ympäri kävelevät kohtaavat kuoleman)
- La bellêzze fène a la porte, buntà fène a la morte. (Kauneus ovelle, hyvyys kuolemaan)
- Lu kasvin granaatti i hyväksyte la préte ja annaschênne la mane. (Häiriötekijä heittää kiven ja piilottaa kätensä)
- Quande 'cchiù pénne' cchiù rénne. (Mitä enemmän se roikkuu, sitä enemmän se tekee)
- Chijellä on "mmassate proga smasse cà", jos hän on pudonnut lu chile de lu fêrne. (Kuka on hämmästynyt siitä, että olen hämmästynyt, koska uunin taivas on romahtanut)
- Arte de tate on puolivalmis. (Isän taidetta opitaan osittain)
- Lu rècche ago 'ndà vò, lu puverélle ago' ndà pò. (Rikas mies tekee niin kuin haluaa, köyhä tekee niin kuin pystyy)
- Pridde, mammène ja pulle nen é maije satùlle. (Papit, kätilöt ja kanat eivät ole koskaan tyytyväisiä)
- Chije ijoche a lu lotte ja spére de vênce, lasse li stracce ja peije li cènce. (Ne, jotka pelaavat lottoa ja haluavat voittaa, jättävät rievut ja ottavat lumput)
- Vesi, jota 'nne on saanut' n chile on. (Vesi, jota ei ole saanut, on edelleen taivaalla)
- Lu-veri valittaa, mutta 'ei magne. (Veri viiskaa, mutta et syö)
- Huono chijelle, jos enemmän cà chijeä muuttuu, jos cunzòle. (Huono kuolee, koska ne, jotka elävät lohduttavat itseään)
- Chije l'arte nen vò 'mbarà, sberre tai friar, jos hänellä on jotain tekemistä. (Kuka ei halua oppia kauppaa, sen on oltava poliisi tai friar)
- Minä näytän la préte ja annaschênne la mane. (Heitä kivi ja piilota käsi)
- Lu ve 'luusto, jos hän tuli ilman oksia. (Hyvää viiniä myydään ilman oksat)
- Huono 'lla dova' nge và nisciéne. (Huono se talo, johon kukaan ei mene)
- Chije magne prème, magne 'ddu vodde. (Kuka syö ensin, syö kahdesti)
- Ije te dèce harre ja pidät siitä kiinni. (Sanon mennä eteenpäin ja makuulle)
- Lu vove -jälkiruoka-asene. (Härkä sanoi sarveksi aasille)
- Sin ja 'ddìbbete, joka ansaitsee palkan. (Synnit ja velat, jotka saavat heidät maksamaan heille)
- Chije-neuvottelut muuttuvat, chije fatèije crépe. (Kuka neuvottelee campan, kuka työskentelee halkeamana)
- Ha ijète cercà grazie ja truvate ijustèzie. (Hän meni etsimään armoa ja löysi oikeudenmukaisuuden)
- Màgnete 'ssà menéstre tai zùmpete' ssà fenéstre. (Syö tuo keitto tai ohita ikkuna)
- Pè lu campe mètta mètte, pè strateginen valinta. (Yritä kentällä ottaa niin paljon kuin voit, matkalla (takaisin) huomaat kuitenkin painon)
- Chije nen po 'vatte -säkki, vatte sacchêtte. (Kuka ei voi raivoa säkissä, raivoaa säkissä)
- Guaije 'nghe la pale, kuolema nen vinghe maije. (Voi lapio, mutta kuolema ei tule koskaan)
- Maije mazzate teki hyvän koiran. (Vauhdikkaat eivät koskaan tuoneet koiraa hyvin esiin)
- Ohita enkeli ja dece ammén. (Ohita enkeli ja sano: olkoon niin)
- Chije péquere se fa, lepe se le magne. (Susi syö siitä, josta tulee lampaita)
- Genta trèste, 'nnumenaatti ja vèste. (Huonoja ihmisiä ilmestyy heti, kun he puhuvat siitä)
- Maije raije d'asene saijò 'n Chile. (Ei koskaan aasihara noussut taivaaseen)
- Ognéne sà hêsse 'Ddèije sà tétte. (Kaikki tietävät omat asiat, Jumala tietää kaiken)
- Chije pò, fà a zumpètte, chije ei, jos sta zètte. (Ne, jotka kykenevät suorittamaan hyppyjä, jotka eivät ole hiljaa)
- Frèije lu pésce ja katso vihaa. (Paista kala ja katso kissaa)
Abruzzesan sananlaskut
- Matremunias ja lu Chilen piispat ovat rentoutuneet. (Häät ja piispat on tarkoitettu taivaasta)
- Joko keitetyt tai créte lu foche ovat nähneet sen. (Tai kypsennetty tai raaka tuli on kuitenkin nähnyt sen)
- Chije se vésceche 'nze annéghe. (Ne, jotka niputtavat, eivät hukku)
- Fiocche nen tekee ghenneä, kaikki auttavat ijêgnea. (Keula ei tee hameesta, mutta kaikki auttaa lisäämään)
- Maces ja panélle fà li fèije 'bbélle. (Lepakot ja rullit tekevät lapsista kauniita)
- Nu patre pò campà cénte fèije, cènte fèije nen pò campà nu patre. (Isä voi tukea sata lasta, sata lasta ei voi tukea isää)
- Chije se vregugnò diijuno. (Kuka häpeä paastonnut)
- Fèije de hatte ylijännitesieppaaja. (Kissan poika ottaa hiiret)
- Mbare taidetta ja laita ne sivuun. (Opi kauppa ja varaa se syrjään)
- Nu pare de rêcchie 'bbùne kyllä quanta lêngue stracche. (Pari hyvää korvaa tiedät kuinka monta kieltä olet väsynyt)
- Chije varaa 'nne attacche, varaa' nne ascioije. (Kuka ei sito varaa, se ei hajotta sitä)
- Facce hìjnnere facce nore, mutta asene vicchie porte la jotkut. (Teen sukupuolet teen tytär-in-law, mutta kuorma on aina vanha aasi)
- Me sò ijète a fà la Crêce ja jahtaa mehu. (Tein ristimerkin ja vetin silmän)
- 'Nze pò tenê lu varèle piene ja la mêije' mbrijìche. (Et voi olla täynnä tynnyriä ja humalassa vaimoa)
- Chije te bbattêzze te on vailla. (Kuka kastaa sinut, näyttää sinulle)
- Se tekee hyvää ja pimeää, sattuu ja pseessi. (On hyvä ja unohda se, se sattuu ja ajattele sitä)
- Mêije, marète ja feije kooma 'Ddeije antaa sen sinulle le peije. (Vaimo, aviomies ja lapset kuten Jumala antavat heille, että otat heidät)
- 'Nze: llä on vähän hente-kenkiä ja' merkitsee sitä terveelliseksi. (Sinulla ei voi olla voideltua kenkiä ja kokonaista lajaa)
- Chije té li quatrène Fabbreche, chije nne té desêgne. (Kenellä on rahaa, jolla ei ole suunnitelmaa)
- Se on trèste chije nen té ninde, mutta se on cchijù trèste chije nen té nisciéne. (Ne, joilla ei ole mitään, ovat surullisia, mutta ne, joilla ei ole ketään, ovat surullisempia)
- Miije a magnà poche ja stè vicène a lu foche. (Parempaa syödä vähän ja pysyä lähellä tulta)
- N'ghe cent’anne de speziarèije, 'ndi' on ilmainen manghe na ricétte. (Sadan vuoden spezierian kanssa et ole oppinut lukemaan edes reseptiä)
- Chije té lu célle 'mmane e' nze le spieme '' nge se aretrove '' cchijé '' nghe '' lla furtene. (Ne, joilla on lintu kädessä ja eivät kynitä sitä, eivät enää löydä sitä onnea)
- Mbrêse on kustannus. (Se on enemmän kustannusta kuin tuottoa)
- Miije-kuolemantapauksessa tapaus, joka on annettu maaliskuussa maaliskuussa. (Parempi kuolema kotona kuin Marchigiano oven takana)
- Ei mitään, mutta ei vielä mitään. (Sulhasen ei tule ulos ilman taistelua, kuollut ei tule ulos ilman naurua)
- Coma te prepìre lu ijacce te aggìcce. (Valmistaessasi sänkyä makaat sille)
- Dova on niin paljon ghille 'nze fà maije ijurne. (Jos kukkuja on niin paljon, ei koskaan ole päivääkään)
- Miije sakottaa heille tutun, joka määrää heidät teaneen. (Pidä vaatteesi paremmin tuulen kuin kylpyammeen sisällä)
- Se ei tee sinusta tuntumaa, että ”mmèce de ijè anninze hardà arréte”. (Älä toimi kuten köyden valmistaja, joka menee eteenpäin sen sijaan, että palaa takaisin)
- Cunsèije de hélbe, destruziêne de gallène. (Kettujen konferenssit, kanojen tuhoaminen)
- Dova se magne 'Ddèije ce akumbagne. (Missä syömme, Jumala seuraa meitä)
- Miije l'ove huije che la gallène dumane. (Parempi muna tänään kuin kana huomenna)
- Tiedät lu patète che lu sapéten. (Se, joka kärsi heistä, tietää enemmän ongelmista kuin se, joka vain tunsi ne)
- Cuscijìnze e quatrène 'nze sa chije le té. (Omatunto ja raha eivät tiedä kenellä niitä on)
- Dova nen passe lu kylmä nen passe manghe lu calle. (Jos kylmä ei tule, lämpö ei pääse)
- Miije valitsi sen pahasti kertyneen. (Parempi yksin kuin huonossa seurassa)
- ”Ncumbagnèije piijò la mêije pére lu frate. (Veli otti vaimonsa myös seuraan)
- Daije, daije, daije, cepelle devente haije. (Antakaa, antakaa, antakaa, sipulista tulee valkosipuli)
- Dope li cumbitte hésce defitte. (Konfetin jälkeen puutteet ilmestyvät)
- Kuolema ze Culérie 'nze fa' enemmän merkki. (Kuollut setä Aurelio ei enää tee ruukkuja)
- 'Ncarèscete ferre cà tinghe n'ache da vênne. (Tai raudan hinnankorotukset, koska minulla on neula myytävänä)
- La cocce vé la tégne, lu péte vé la magagne. (Silsa tulee päästä, sairaus tulee jalasta)
- guàije la-tapauksen menestyksen jälkeen s’arembièsce de cunsèije. (Kun ongelmia on tapahtunut, talo on täynnä neuvoja)
- Na vodde chêrre lu lébbre ja na vodde chêrre lu cacciatêre. (Kun jänis juoksee ja kerran metsästäjä)
